Oripään MÄKIMATTILAT
SUKUJUURET
JUURET KARINAISTEN FAARIN TIENOILTA
Kyrön kirkon lähellä, Faarin rusthollissa noudatettiin ajan tapoja. Niinpä 1784 syntyneelle pojalle annettiin isänsä mukaan kuninkaallinen nimi, siis Kaarle Kaarlenpoika. Hän otti vaimokseen Tarvasjoen Yrjäntilalta Leena Heikintyttären, jonka vanhemmat olivat Heikki Juhanpoika ja Maria Yrjöntytär.
Kaarlelle ja Leenalle syntyi neljä lasta; Liisa 1810, Matti 1813, Justiina 1816 ja Matti 1819. Näistä lapsista ensimmäinen Matti kuoli jo vuoden ikäisenä.
Kaarle-isäntäkin kuoli jo varhain, vain 37-vuotiaana vuonna 1821.
Ajan tavan mukaan Leena avioitui uudelleen. Faarin uudeksi isännäksi tuli Wärrin rusthollista Leenaa 6 vuotta nuorempi Jaakko Ristonpoika v. 1823. Heille syntyi kolme lasta: Juho 1824, Kaarle 1827 ja Vilhelmiina 1831. Kun Leenan 1. puolison, Kaarlen poika Matti kuitenkin aikanaan jatkoi Faarin isännyyttä, oli Leenan ja Jaakon lasten lähes ainoana vaihtoehtona lähteä etsimään elantoaan muualta. Pojat Juho ja Kaarle päätyivät torppareiksi, Vilhelmiina torpparin vaimoksi – maaseudulla vaihtoehdot olivat vähissä.
Tämä jälkimmäinen Kaarle, siis Kaarle Jaakonpoika sai Turun käräjäoikeudelta 1854 luvan harjoittaa pitäjänsepän ammattia; maaseudulla kun tällaisten ammattien harjoittaminen oli luvanvaraista. Mutta jo muutaman vuoden kuluttua tästä hän siirtyi kuitenkin Oripäähän tolppariksi :
Oripään Laomäen juurelle, Eskolan tilan torppariksi saapui Karinaisten pitäjästä Faarin rusthollin poika,
pitäjänseppä Kaarle Kustaa Jaakonpoika viljelemään Mäki-Matin entistä torppaa 10. päivä marraskuuta 1857.
JUURET ORIPÄÄN ESKOLAN MAILTA
Oripään Eskolaan syntyi joulukuussa 1799 Justiina Matintytär. Hänellä oli 3 veljeä ja 3 sisarta. Tilanpitoa jatkoi ensin sisaruksista vanhin, Johan, mutta hän kuoli vain viisi vuotta tilaa viljeltyään 1821 ja tästä toiseksi nuorimmasta siskostaan tuli seuraava tilanpidon jatkaja. Hänen puolisonsa, loimaalainen Mikko Erkinpoika oli puolisoaan viisi vuotta vanhempi. Heille syntyi 6 tytärtä: Maija, Justiina, Kaisa, Riikka, Karoliina ja Miina ja kaksi poikaa, joista Johan kuoli muutaman kuukauden ikäisenä. - Mikko-poika oli vasta 9-vuotias isän kuollessa v. 1843, joten Justiinan piti etsiä itselleen toinen puoliso ja isäntä Eskolaan. Samuel Heikinpoika oli Justiinaa 22 vuotta nuorempi, mutta hoiti kuitenkin talon asioita, kunnes Mikko siirtyi isännäksi 18 v. täytettyään.
Mikkoa 2 vuotta nuorempi sisar Karoliina vihittiin joulupäivänä 1857 Faarin Kaarlen kanssa. He ryhtyivät viljelemään Eskolan mailla muutaman sadan metrin päässä olevaa Mäkimattilan torppaa. He saivat kolme lasta, joista keuhkotauti vei heti pienenä Johanin ja Mikaelin ja sitten vielä Karoliina-äidinkin vain 27-vuotiaana.
Karoliinan vanhin sisko, Maija Johanna Mikontytär oli Pöytyällä Kulhuan Ketolassa emäntänä ja isäntänä talossa oli Juha Samuelinpoika.
Heidän tyttärestään Hannasta tuli Kaarlen toinen vaimo. Heidät vihittiin loppiaisaattona 1865.
He ovat tämän suvun tarinan keskeinen pariskunta.
TAATA ITTE
Karinaisten kirkonkirjoissa Kaarlen syntymänimenä on Carl Gustaf Jacobsson.
Kyrössä ja lähiseuduilla hänet tunnettiin Faarin Kaarlena.
Vanhemmalla iällään hänestä lopulta sitten tuli Mäkimattilan Taata, nimi jonka monet Oripääläiset tuntevat vielä 2000-luvullakin.
Vanha-Taatan maallisen matkan pää koitti Oripäässä 12.3.1918, Suomen sisällissodan pahimpien melskeitten aikana.
Vaimonsa Hanna nukkui pois reilua vuotta myöhemmin, 31.7.1919 myös Oripäässä.
SUKUHAARAT
Taatan ja ensimmäisen vaimonsa Karoliinan kolmesta lapsesta yksi jäi pidemmälle elämään :
KALLE Kallenpoika Rantanen (e. Mäkimattila) 1859 - 1914.
Kalle oli Rantanen siksi, että hän otti vaimonsa Josefinan sukunimen avioituessaan.
Heillä oli yksi poika, Kaarle EERIKKI Kallenpoika Rantanen, s. 1896. Eerikki muutti kolmekymppisenä Oripäästä Turun Tuomiokirkkoseurakuntaan vuonna 1926, ja meni naimisiin Salmisen Fannyn kanssa.
He saivat yhden lapsen, Irja Sylvian. Modisti Irja meni naimisiin ruotsalaisen Sven Åke Gustafssonin kanssa ja muutti Ruotsiin vuonna 1962.
Mitä heidän jatkolleen kuuluu, sen selvittäminen on parhaillaan menossa. Kun saamme lahden takaa lisätietoja, niin silloin myös mahdollisesti saamme
uuden sukuhaaran mukaan sukuseuramme toimintaan.
ETSINTÄKUULUTUS!
Taatalle ja toiselle vaimolleen Hannalle lapsia tulee kaikkiaan kahdeksan. Heistä kolmen sukupuu jatkuu edelleen :
JANNE Mäkinen (e. Mäkimattila) 1865 - 1940
Lapset Erkki, Paavo ja Lauri.
MIINA Mäkimattila 1874 - 1961
Lapset Alli ja Aarne.
OSKAR Mäkimattila 1881 - 1959
Lapset Nikolai, Arvo, Eero, Aune, Lauri ja Tauno.
Edellämainittujen kolmen lisäksi sukukokous vuonna 2017 liitti toimintaamme mukaan kaksi uutta sukuhaaraa:
FAARIN sukuhaaran, sekä
LÄNTISEN sukuhaaran, joka kuuluu kiinteästi Miinan joukkoihin, tunnetuista syistä...
Taatan ja Hannan lapsista vielä RIIKALLA ja MARILLA oli omia lapsia.
Riikalla oli kolme lasta miehensä Oskari Mäkelän kanssa : Alli, Nikolai ja Helga.
Tämä sukuhaara kuitenkin sammui 90-kymppisen Allin mukana vuonna 1996. Kaikki Riikan kolme lasta olivat lapsettomia.
Marin kasteessa saama nimi on Maija Stina, mutta Marina hänet Oripäässä tunnettiin. Hänelle syntyi yksi lapsi, Artur Viljami Marinpoika vuonna 1896.
Artturin taival päättyi kuitenkin jo neljän vanhana pikkupoikana; kuolema korjasi hänet äitinsä ja Hanna-mummun suureksi suruksi vuonna 1901.
Kuusi vuotta tästä, ja Mari vihittiin avioliittoon Oskari Mattilan kanssa 1907. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia.
Mattilan Oskari kuoli oman käden kautta vuonna 1928.Arvo kertoi tapahtuneesta kirjeitse Aarnelle.
Sukuhaara siis sammui 1948 Marin kuoltua.